Yksinäinen lapsi

En ole menossa Vanhaa valtaamaan. Osallistuin kirjoitustapahtumaan Helsingin ylioppilasteatterissa 9.3. Aiheena yksinäisyys. Minun kirjoitukseni tuli valituksi, luettavaksi/tulkittavaksi. Kirjoitan sen teille. Tämä on vain minun kirjoitus. En henkilöi ketään. Kerron omista kokemuksista ja tunteista työurani varrelta. Lukiessanne tekstiä se ei kuulosta samalta kuin lauantaina. Kun oma nimi sanottiin. Valot himmenee ja juontaja kehoittaa sulkemaan silmät ja vain kuuntelemaan. Katsomossa on hiirenhiljaista.

Yksinäinen lapsi päiväkodissa. Aamulla saavut hiljaisena. Et tiedä, mitä tekisit? Naulakolla ripustetaan vaatteesi yhdessä. Tartut käteeni luottaen. Mietit varmaan, millainen on edessä oleva päiväsi. Minä en tiedä, mistä tulet? Missä on kotimaasi? Mitä olet kokennut pitkällä matkallasi? Päämäränä Suomi. Matka on varmaan ollut uuvuttavan pitkä. Niin, paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Täällä puhutaan outoa kieltä, jota et ymmärrä. Ruoka, jota et uskalla maistaa. Ulkona on kylmä talvi. Valkoista lunta kaikkialla ja kylmä tuntuu ihollasi ilkeältä. Miten tähän voisi tottuakkaan?

Päiväkodinryhmä on suuri. Jokainen lapsi tarvitsee aikuisen tukea, syliä ja hoivaa. Sinä, uusi lapsi ryhmässä erityisesti. Tunnet itsesi yksinäiseksi suuressa joukossa. Opastan sinut leikkimään muiden lasten kanssa. Ryhmäleikki ujostuttaa. Uudet kasvot ja äänet tuntuvat pelottavilta. Tunnet itsesi erilaiseksi. Ihosi on tumma ja hiuksesi kiharaiset. Hiukset kauniisti pikku leteiksi kammattuna. Helmillä koristeltu. Tummat silmät katsovat surullisina. Olet erilainen, mutta niin samankaltainen muiden maailman lasten kanssa. Olet kaunis.

Leikit ryhmässä. Lapsia paljon ympärillä. Leikkisi on kuitenkin omasi. Hoidat pikkuista karhuperhettä, jotka asuu nukkekodissa. Lapset leikkivät yhdessä. Paljon hälinää ympärillä. Olet suuressa joukossa yksin. Poskillasi on kyyneleitä.

Kiepsahdat syliini. Kyynelhelmet ripsilläsi. Puristamme toisiamme lujasti. Tässä olet turvassa. Olen kanssasi jokaisena päivänä. Opetellaan yhdessä. Pikkuhiljaa mennään. Pieniä asioita päivä kerrallaan, että asiat alkavat tuntua tutuilta. Opastan sinut toisenlaiseen, uuteen elämään. Kerrotaan ryhmässä uudesta ystävästä. Toivotetaan tervetulleeksi.

Haet turvaa aikuisesta. Turvallista kättä kätteesi. Hyvä näin, että koet olevasi turvassa. Menee varmaan aikaa tottua kaikkeen. Päiväsi tuntuvat pitkiltä. Me aikuiset autamme sinua.

Loputtomalta tuntuvan päivän jälkeen odotat päiväkodin portilla. Päiväsi oli ensimmäinen.

Tuleeko äiti kohta?

Kiitos, jos kävit lukemassa!