-
Pääsiäinen 31.3.24
Oli aikainen aamu. Aurinko nousi hiljalleen. Se tanssi iloissaan. Olihan Pääsiäinen. Kevään ensimmäinen päivä. Eulaalia seisoi Kyöpelinvuoren reunalla ja kohotti taikasauvansa vasemmalle ja oikealle. Sitten vielä ympäri. Eulaalia komensi taikasauvaansa ja huusi: Hokkus pokkus! Tiedätkö mitä? Kaikki kauniisti maalatut pääiäismunat kierähtivät ympäri piiloissaan. Ne olivat saaneet kuoriensa alle makean suklaayllätyksen. Aurinko vinkasi silmää Eulaalialle. Kirkas auringonpaiste kurkisti nukkuvia lapsia ikkunasta ja kutitti heidän nenää. Riemuiten lapset kirmasivat ulos etsimään pääsiäisyllätyksiä. He juoksivat pihoilla, pelloilla ja metsän laitamilla. Nauru raikui, kun he löysivät kauniita pääsiäismunia. Kaikissa munissa oli koristeena ripaus kultaa. Jokainen löysi omansa. Mitä kuului Eulaalialle? Se istui vinollisessa mökissään, nauttien pääsiäisjuomaansa. Juoma antoi noidalle lisää taikavoimia. Eulaalia istui keinutuolissaan.…
-
Lauantai 30.3.-24
Koko yön Eulaalia ahkeroi maalien parissa. Eulaalia saikuinsaikin kaiken valmiiksi. Se lähti kiireellä Pupua tapaamaan. Lähitalojen kanaloissa kanat olivat munineet ahkerasti. Orrella kökkötti kukko isantänä ja piti järjestystä. Nyt oli aika viedä munat Pääsiäispupulle. Pupu vakuutti ehtivänsä maalata kaiken valmiiksi. Varmuudenvuoksi Eulaalia ja kissa jäivät apuun. Olihan kissalla omastatakaa pensseli. Se käytti häntäänsä maalaamiseen. Vielä tärkeä tehtävä oli jäljellä. Munat piti piilottaa. Lasten olisi hauska etsiä niitä Pääsiäisaamuna. Kun yö tummui, niin kaikkia alkoi olla valmista. Kuu nousi Kyöpelivuoren takaa. Se valaisi Eulaalian ja kissa Miu Maun yöllistä lentoa kotia kohti vinomuotoiseen mökkiin.
-
Perjantai 29.3.-24
Eulaalia keitteli padassaan keltaista, vihreää, valkoista, lilaa, oranssia väriä. Värit näyttivät kauniin kirkkailta, heleiltä ja keväisiltä. Juuri sopivia pääsiäismunien maalaamista varten, mutta yhä puuttui kultainenväri. Onneksi tätä perjantaita kutsutaan pitkäksi. Vielä on aikaa miettiä. Pupu tarvitsee vasta lauantaina maalit. Nyt keksin, huudahti Eulaalia ääneen. Se hyppäsi luudan kyytiin hörppäsi kuumaa kahvia. Kissa ehti nipinnapin mukaan. Minä kysyn auringolta! Se lensi yhä ylemmäs ja ylemmäs pilvien toiselle puolelle. Auringonvalo oli niin häikäisevää. Luuta noitineen ja kissoineen pysähtyi, niin lähelle aurinkoa kuin pystyi. Kiltti aurinko anna minulle kultaistaväriä lasten pääsiäismunien maalaamista varten. Aurinko hymyili iloisesti. Kyllä autan sinua. Tule illalla, kun olen laskeutumassa kyöpelivuoren taakse. Silloin olen lähempänä ja voit kerätä hitusen…
-
Pääsiäisnoita
Torstai 28.3.-24 Kaukana täältä satumetsän tuolla puolen kohoaa korkea vuori. Sen huippu kohosi yli pilvien. Vuorta kutsuttiin Kyöpelinvuoreksi. Siellä asusteli useat pääsiäisnoidat, jotka pitivät siellä noitakokouksiaan ja viettivät Pääsiäistä. Kihara, kähärä, käppyräisen männyn alla oli vinomuotoinen mökki. Siellä asusteli noita nimeltään, Eulaalia. Se oli lyhyenlainen. Väkkäräsäärinen, mutta nopea. Nenässä sillä oli iso syylä. Kaverina sillä oli pikimusta kissa. Taikakissa. Kissa nimeltään, Miu – Mau. Kissaa silittäessä sen turkki kipinöi ja silmät salamoivat. Tietenkin kaikilla noidilla on kulkupelinä luuta. Luudallaan Eulaalia lensi, vaikka maailman ääriin. Luuta totteli vain taikasanaa: Ankuta – rankuta – rillit – ruu ja sitten lähdettiin matkaan. Eulaalia ohjasi luudanlentoa ja kissa Miu Mau istui luudan takana, pitäen…
-
Yksinäinen lapsi
En ole menossa Vanhaa valtaamaan. Osallistuin kirjoitustapahtumaan Helsingin ylioppilasteatterissa 9.3. Aiheena yksinäisyys. Minun kirjoitukseni tuli valituksi, luettavaksi/tulkittavaksi. Kirjoitan sen teille. Tämä on vain minun kirjoitus. En henkilöi ketään. Kerron omista kokemuksista ja tunteista työurani varrelta. Lukiessanne tekstiä se ei kuulosta samalta kuin lauantaina. Kun oma nimi sanottiin. Valot himmenee ja juontaja kehoittaa sulkemaan silmät ja vain kuuntelemaan. Katsomossa on hiirenhiljaista. Yksinäinen lapsi päiväkodissa. Aamulla saavut hiljaisena. Et tiedä, mitä tekisit? Naulakolla ripustetaan vaatteesi yhdessä. Tartut käteeni luottaen. Mietit varmaan, millainen on edessä oleva päiväsi. Minä en tiedä, mistä tulet? Missä on kotimaasi? Mitä olet kokennut pitkällä matkallasi? Päämäränä Suomi. Matka on varmaan ollut uuvuttavan pitkä. Niin, paljon ajatuksia ja kysymyksiä.…