-
JUHANNUS MUISTOJA
Kaupan valmiit pullat alkoivat kyllästyttää. Pullavaa eri makuisina. Kristalli – ja voisilmäpullia. Hyviltä ne vaihteeksi maistuvat. Ajanpuutteen takia en ollut ehtinyt leipoa. Sää oli helteinen, mutta päätin leipoa Juhannukseksi korvapuusteja. Taikina kohosi sisätilan lämmön vuosi suureksi, mutta kuohkeaksi. Leipominen onnistui hyvin ja kohta otin viimeisen pellin uunista ulos. Pikkasen hiki helmeili otsalla. Ystäväni sanoi: ” Et, sitten parempaa hellepäivän tekemistä löytänyt.” Keittiössä tuoksui vasta leivottu pulla ja sitä kodikasta tuoksua ei voita mikään. Ykkös suosikkini on välimerenleipä. Usein leivon sitä juhlapyhiksi ja pidän vierasvarana pakastimessa. Maistui hyvältä aaton kala – aterian, varhaisperunoiden ja grillatun maissin kanssa. Ohjeen olen saannut työkaverilta. Hän tarjosi sitä syntymäpäiväjuhlissaan. Sen jälkeen olen vieraitani ihastuttanut lämpimällä…
-
Mikkeli
Oli kaunis Kesäkuun aamu. Miehelläni oli asioita Mikkelin seudulle. Lähdin mukaan katselemaan kesämaisemia. Luonto on kauneimmillaan Juhannuksen korvilla. Tietä reunustivat monet luonnonkukat. Lupiineitakin oli. Ymmärrän, että se on vieraslajike. Upeilta ne kyllä näyttävät. Ne kukkivat sinisenä, vaaleanpunaisena ja valkoisena. Niitä on tosiaankin paljon. En tiedä keinoa, miten ne saisi hävitettyä. Miten paljon ihmisiä tarvittaisiin, talkootyöhön? Pohjois – Suomessa niitä ei ole. Muistan vielä kotimatkan Saariselältä.Tienvarren kosteikot olivat keltaisenaan kulleroita. Ihania pyöreän palleroisia kukkia. Olin ihan fiiliksissä, koska Etelä – Suomessa harvoin niitä näkee. Minusta ne näyttivät ihan pikku pioneilta. Ne ovatkin leinikkien sukua. Kullerot on valittu Lapin maakuntakukaksi. Kaunista oli kaikkialla. Kukat kukkivat kirkkaissa väreissä ja auringonpaiste syvensi vain niiden…
-
KUKKAOSTOKSILLA
Starttasimme pihasta kohti Kaijansinkon puutarhaa perinteisille pelargonia ostoksille. Ajoimme Hollolasta Heinolan vanhaatietä Mäkelään. Siellä on hyvät opasteet. Ei voi eksyä. Osoite on kuvaava, Kukkapolku. Kasvihuoneista löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Amppeleita on monenlaisia. Köynnöksistä hyötykasveihin. Täältä ostetut kukat ovat laadukkaita. Sopivan kokoisia ja näyttäviä istutettavaksi koteihin. Kesän iloksi. Tällä kertaa tulimme ostamaan parvekkeelle riippupelargonioita. Niitä mahtuu meille aika monta. Valikoimme niitä laatikoihin. Varovasti, ettei hauraat varret katkeaisi. Ne mahtuivat neljään laatikkoon. Tekisi mieli ostaa paljon kaikkea ihanaa. Tulee ihan kukkahysteria. Mukaan lähti vielä amppelipelargonia. Juuri ja juuri ne mahtuivat autonperäkonttiin. Kassalla ihastelin valkoisia maljaköynnöksiä. Upeita jo suuriksi kasvaneita. Herkän kauniit kukat. Ne ohjailevat itse kasvuaan säleikössä. Minulla oli viime kesänä punainen.…
-
Kelopirtti
29.5. – 4.6. – 23 Kaunispään tunturissa. Melkein huipulla, Koivupolulla. Kahden huoneiston Kelopirtti. Me asustelimme B puolella melkein viikon Lapin lomallamme. Meille ennestään tuttu mökki. Pitkän ajomatkan jälkeen on hyvä asettua tänne, koska mökissä on aina kaikki täydellistä. Ei tarvitse etukäteen stressata miettimällä, mihin on menossa. Tupakeittiö on suurta avointa tilaa. Keittiössä mahtuu hyvin kokkailemaan. Pöydän ääreen voi istahtaa suurempikin suku. Sisustuksessa on käytetty punaista, joka sopii hyvin kelohonka seinien harmaan kanssa. Pöydän päällä on kelosta tehty valaisin. Se luo pehmeää valoa hämärtyviin syysiltoihin ja kaamoksen pimeyteen. Kesällä ei sytytelty valaisimia lainkaa. Pimeää ei ole. Ei edes pilvisellä säällä. Huomaatko kodikkaan, iloisen raidallisen räsymaton? Mökin makuuhuoneessa on myös samanlaiset. Minulle…
-
SAARISELKÄ
Lauantai 3.6.-23 Heräsimme viimeiseen lomapäivän aamuun. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Tänään lähdimme lyhyelle reitille, koska huomenna pitkä automatka edessä kotiinpäin. Iloisin mielin valoisana aamuna suunistimme pollulle kohti Piispanojaa ja sieltä Prospehtorin vahan kaivoksen ohi takaisin Saariselälle. Käännyimme Savotan Sannin kahvilalta metsätielle. Seutu oli helppo kulkuista. Silti jaloissa tuntui viikon kilometrit. Pysähdyimme ihastelemaan kirkasvetistä metsälampeä. Lampeen heijasteli kaunis poutapilvinen taivas. Vihreät metsänpuut ja minä. Vielä vähän matkaa taivalta Piispanojalle. Ojan rannalla oli kaunis taukopaikka. Kyllä välikahvit maistui taas hyvältä raikkaassa ulkoilmassa. Katselimme puron juoksua ja kuuntelimme veden hiljaista lirinää. Huomasimme linnun rantavedessä. Emme tunnistaneet sitä. Jokin kahlaaja se oli. Pitkät hoikat koivet ja pitkähkö nokkakin. Se oli aamukylvyssä. Olimme ihan hiljakseen.…
-
SAARISELKÄ
Perjantai 2.6. – 23 Pilvistä ja koleaa. Eilisestä lumesta ei tietoakaan. Kaukaisella Kiilopään huipulla näkyi valkoisia lumilaikkuja. Sää oli matalapaineen jäljiltä kylmä. Piti pukea välihousut päälle. Puhumattakaan piposta ja paksuista hiihtohanskoista. Luttojokea kohti mennään. Tapasimme kaksi poroa Iisakkipään laidalla aterioimassa. Tohtisiko niitä ohittaa? Eipä ne meihin mitenkään reakoineet, vaan jatkoivat syömistään. Meidän matka jatkui myös. Luttojoen sivuhaara seuraili meidän kulkua. Pysähdyimme monta kertaa sen äärelle vain kuuntelemaan sen ilosta pulinaa. Mielenrauhaa! Kelohongat seisoivat uljaina. Vuosien myötä muuttuneet arvokkaan harmaiksi. Niiden rungoilta saattaa löytyä koristeellisia muodostelmia tai suuria pahkoja. Oksat ovat koukeroisia ja haroittavat kuin sormet yksi sinne ja toinen tänne. Ennen kelottumistaan ne ovat antaneet suojaa metsän linnuille. Linnut ovat…
-
SAARISELKÄ
Torstai 1.6. -23 Aamu Kelopirtissä. Taivaalla leijaili muutama lumihiutale. Ei sää huonolta näytäkkään. Suunnittelin mielessäni jo päivän patikkareittiä. Lumisade vain yltyi. Kohta koko tunturi oli valkoinen. Lunta oli n. 10 cm. Puiden pikkuiset lehdet nuokkuivat lumen painosta. Kevään vehreys jäi lumen alle. Talvi ja kevät taistelee keskenään. Tänään talvi voitti. Ulkona oli +4. Hyvin pitää laulun sanat paikkasa: ”Lapissa kaikki kukkii nopeasti.” On tässä hyväkin puoli. Meillä on tupapäivä ja jalat saa luvan kanssa levätä. Lumisade lakkasi iltapäivällä. Märkä loska peitti pihan. Voisi luula, että on lokakuu, mutta onkin KESÄKUU! Tein pienen lumiukon kuistille vartioon ovesta kulkijoille. Enpä ole koskaan kesäkuussa rakentanut lumesta mitään. Kelopirtin pihapiirissä on Elämyskota. Huonon sään…
-
SAARISELKÄ
Keskiviikko 31.05-23 Aamu oli pilvinen, kun lähdimme nousemaan Kaunispään huipulle. Ei sada, vielä. Matkalla huomasimme sammalmättäällä pikkuruiset vaalenpunaiset kukkaset. En tiedä niiden nimeä. Kasvavat varmaa vain tunturissa. Koko sammalmätäs oli täynnä kukkia. Pieni on kaunista. Mielessäni kuvittelin, miten kauniilta tunturit näyttää kesän edetessä. Silloin tunturien sammaleet puhkeavat kukkaloistoonsa. Matka jatkui toiselle puolelle tunturia. Käppyrärunkoiset koivut olivat saanneet pikkuruiset hiirenkorvat. Kevät herättää nekin eloon, vaikka ne kasvavat ankarissa olosuhteissa. Tuulen, pakkasen , kuivuuden ja rankkasateiden kurittamina. Niiden ikää on vaikea arvioida. Iäkkäitä ne ovat. Kaukainen maisema oli utuisen kaunis ja tunturit näyttivät sinisiltä. Matka oli haastava. Välillä satoi vettä niskaan. Välillä aurinko paistoi, kuivatten märät vaatteet. Ulkoilu on puketumiskysymys. Tunturi purot…
-
JÄNISKOSKELLA
Tiistai aamu 30.05-23. Vedin ikkunan pimennysverhot syrjään. Huoneen valtasi ihana valoisuus. Aurinko paistoi ja taivas oli huikean sininen. Hennot vaalenvihreät lehdet tunturikoivujen oksistossa. Lapin kevät. Täytyy nauttia tästä ihanasta päivästä. Aamukahvit joimme kuistilla. Mikä hiljaisuus ja rauha. Vain me kaksi. Muilla mökeillä vielä hiljaiseloa. Retkikohteena meillä on tänään Jäniskoski ja sieltä kohti Otsamo tunturia. Ajelimme kaunista tunturitietä Inariin. Sieltä käännyimme Kittiläntielle. Koskenpauhu kuului jo parkkipaikalle saakka. Mikähän meitä on vastassa? Voi, valtavaa voimaa ja kosken kuohuja. Koski kuohui vaahtoavana virtana eteenpäin. Ihankuin sillä olisi kiire jonnekin. Koskenkuohuja onkin kuvailtu yhtä vikkeläksi kuin jäniksen juoksu. En olisi arvannut koskea noin valtavaksi ja mikä pauhu. Sai huutaa, jos aikoi sanoa jotain. Lumien…
-
SAARISELKÄ
Maanantai 29.05 -23. Pitkä ajomatka edessä Hollola – Saariselkä. Aamu oli kaunis. Hieman viileähkö, mutta aurinko paistoi. Käväisimme aamukahvilla Hartolassa. Munkkikahvit maistui ulkona terassilla. Siitä saimme taas voimaa jatkaa matkaa. Pitkää ajoa halki Suomen. Puuduttavaa menoa, mutta Lappi kutsui kahden vuoden tauon jälkeen. Kaksi vuotta sitten tällä samalla viikolla oli Lapissa helle. Paikoitellen lunta maastossakin ja pieniä tulva – alueita, joita sai kiertää. Nyt on luvattu kaikenlaista säätä. Taivaalta voi tulla, mitä vaan? Perillä Saariselällä. Kaunispään kelopirtillä klo 21.30. Valoisaa, vaikka on pilvistä. Puolen yö tienoilla saunottiin, eikä valoisuus katoa minnekään. Ei edes ymmärrä kelloa tarkistaa. Tuntuu kuin aina olisi päivä. Keskiyö auringosta näimme häivähdyksen. Aurinko saattaa jäädä pilvien taakse…