Eulaalia keitteli padassaan keltaista, vihreää, valkoista, lilaa, oranssia väriä. Värit näyttivät kauniin kirkkailta, heleiltä ja keväisiltä. Juuri sopivia pääsiäismunien maalaamista varten, mutta yhä puuttui kultainenväri. Onneksi tätä perjantaita kutsutaan pitkäksi. Vielä on aikaa miettiä. Pupu tarvitsee vasta lauantaina maalit. Nyt keksin, huudahti Eulaalia ääneen. Se hyppäsi luudan kyytiin hörppäsi kuumaa kahvia. Kissa ehti nipinnapin mukaan. Minä kysyn auringolta! Se lensi yhä ylemmäs ja ylemmäs pilvien toiselle puolelle. Auringonvalo oli niin häikäisevää. Luuta noitineen ja kissoineen pysähtyi, niin lähelle aurinkoa kuin pystyi. Kiltti aurinko anna minulle kultaistaväriä lasten pääsiäismunien maalaamista varten. Aurinko hymyili iloisesti. Kyllä autan sinua. Tule illalla, kun olen laskeutumassa kyöpelivuoren taakse. Silloin olen lähempänä ja voit kerätä hitusen…

Torstai 28.3.-24 Kaukana täältä satumetsän tuolla puolen kohoaa korkea vuori. Sen huippu kohosi yli pilvien. Vuorta kutsuttiin Kyöpelinvuoreksi. Siellä asusteli useat pääsiäisnoidat, jotka pitivät siellä noitakokouksiaan ja viettivät Pääsiäistä. Kihara, kähärä, käppyräisen männyn alla oli vinomuotoinen mökki. Siellä asusteli noita nimeltään, Eulaalia. Se oli lyhyenlainen. Väkkäräsäärinen, mutta nopea. Nenässä sillä oli iso syylä. Kaverina sillä oli pikimusta kissa. Taikakissa. Kissa nimeltään, Miu – Mau. Kissaa silittäessä sen turkki kipinöi ja silmät salamoivat. Tietenkin kaikilla noidilla on kulkupelinä luuta. Luudallaan Eulaalia lensi, vaikka maailman ääriin. Luuta totteli vain taikasanaa: Ankuta – rankuta – rillit – ruu ja sitten lähdettiin matkaan. Eulaalia ohjasi luudanlentoa ja kissa Miu Mau istui luudan takana, pitäen…

Jouluaattoaamu. Jouluhiiren kattilassa porisi riisipuuro. Jouluhiiri hyräili itsekseen. Puuro tuoksui hyvältä ja on kohta valmista nautittavaksi. Jouluhiiri kauhoi puuroa pikkuiseen kippoon ja maistoi sitä. Kerrassaan herkullista. Pian kulho oli typötyhjä ja vatsa tuntui täydeltä. Nyt jaksaa odotella illan herkuttelua. Kipaisenpa katsomassa, onko joulukuusi paikallaan. Jouluhiiri aukaisi oven ja mitä ihmettä? Kelkka oli palautettu omalle paikalleen. Kelkan istuimella oli kuusimuotti ja ruskea herkullinen joulupipari. Mitä vielä? Siellä oli myös lämpöiset lapaset. Onko ne minulle, hämmästeli Jouluhiiri. Kortissa lukee Jouluhiiri. Kiitos Mörkyli! Jouluhiiren on aika nousta kaikki kaksikymmentäneljä porrasta ullakolle saakka. Nopeasti se kävi Jouluhiiren vikkelillä tassuilla. Ullakolla se katsoi ikkunasta kohti kirkasta taivasta. Jouluhiiri kohotti taikakiikarit silmilleen ja katsoi. Taivaalla näkyi…

Huomenna on JOULU. Jouluhiiri kuunteli. Sen tarkat korvat kuulivat kaukaista rummutusta. Rumpali -Tonttu rummutti merkiksi, että kaikki on valmiina. Pian Pukki lähtee matkaan. Jouluhiiren mielestä kaikki on myös valmista. On siivottu, leivottu, koristeltu ja kaunis joulukuusi oven vieressä. Kelkan ja kuusimuotin katoaminen kyllä harmittaa. Tuo Mörkyli ne takaisin, Jouluhiiri pyysi. Joulu on Joulu! En anna asian pilata joulumieltäni, vaikka jotain puuttuisi. Kahdeskymmeneskolmas porras odottaa. Sieltä salaisuus löytyy. Ylhäällä oli, niin paljon pölyä ja seinältä löytyi myös ohje. Puhalla todella voimakkaasti, jotta löydät salaisuuden. Puhaltamien nosti taikapölyn liikkeelle. Jouluista taikapölyä pölähti ulos avonaisesta ikkunasta. Taikapöly saavuttaa kaikki kakkialta. Se tuo terveiset Pukilta ja luo hyvää joulumieltä jokaiselle. Kirjain löytyi taikapölyn hälvetessä.…

Jouluhiiri ei saannut unta. Se katseli ikkunasta tähtiä. Niitä oli avaruudessa loputon määrä. Huoneessa oli aika valoisaa. Jouluhiiri alkoi laskea tähtiä. Se pääsi kymmeneen ja nukahti levolliseen uneen. Se uneksi omasta kelkastaan, kuinka se istui kyydissä. Kelkka kiiti hurjaa vauhtia Lapin tuntureita alas. Sitten tuntui humpsahdus ja kelkka Jouluhiirineen kaatui pitkinpoikin. Jouluhiiri heräsi. Oli jo aamu. Se oli harmissaan kelkan katoamisesta. Se hipsutteli keittiöön. Aamupalakaan ei maistunut. Uni ei sittenkään virkistänyt. Aina aamusta löytyy kuitenkin positiivisia asioita. Talon äiti oli tuonnut ovelle pienessä astiassa hipusen riisiä joulupuuroa varten. Jouluhiiri ilahtui pienestä lahjasta. Alkava päivä tuntui heti iloisemmalta. Joulukin on jo ihan kohta. Ihan pian ollaan saatu kaikki kirjaimet kerättyä ja…

Jouluhiirtä jännittää joulunodotus. Onkohan pukinpajalla kaikki valmista? Ehditäänkö siellä varmasti tehdä kaikki asiat? Joulu on jo niin lähellä. Luotan kuitenkin tonttuihin ja poroihin. Aina kaikki on ollut ajoissa valmista. Näin mietti Jouluhiiri. Nyt on aikaa lähteä kelkkamäkeen. Jouluhiiri aukaisi oven ja on valmiina ulos lähtöön. Voi ei, kelkka on taas kadonnut! Onko sitä tarvinnut Pukki varakelkaksi? Jos kaikki lahjat eivät mahdu yhteen rekeen? Ei en usko tuohon. Kyllä se on taas Mörkyli asialla. Voi ihmettä ja kummaa? Mörkyli livahti kelkka mukanaan äkkiä karkuteille. Jouluhiiri ei ehtinyt sitä huomata. Mörkylistä on kiva kokeilla, miten mäkeä lasketaan. Se näytti, niin hauskalta. Minun on odotettava pinevää iltaa, ettei kukaan minua huomaa. Nyt nousee…

Sää on mitä mainioin ulkoiluun. Lunta on paljon. Jouluhiiren pikkuinen polku kiemureteli suuren talon pihalla. Se nautti kirpeästä pakkassäästä. Maisema oli kuin juhlapuvussaan valkoisessa lumipeitteessään. Jouluhiiri teki monta lumienkeliä koskemattomaan lumeen. Lumessa telminen on kivaa. Osaatko sinä tehdä kuperkeikan? Se on erityisen mukavaa pehmeässä lumessa. Jouluhiiri on siinä mestari. Katsoppa mallia. Ensin kumarrutaan ja painetaan pää lumeen ja peppu on ylhäälä. Tassut perusasenossa ja ponnistetaan. Ponnistetaan kovasti. Ollaan hetki päällään ja tassut kohti taivasta. Vauhdissa mennään ympäri. Hih heijaa! Kyllä tämä on vaudin hurmaa. Ennenkuin huomaatkaan ollaan taas istumassa lumessa. Helppoa ja hauskaa. Tätä täytyy tehdä vielä monta kertaa. Missä on Mörkyli? Se lymysi läheisessä pensaassa katselemassa Jouluhiiren lumileikkejä. Se…