HEINOLA

Tiistai 11.07.-23. Aamu valkeni kauniina, mutta pirtsakan raikkaana. Aamukahvit juotiin ulkona. Olihan Heinäkuu ja mieheni syntymäpäivä.

Lähdimme pienelle kesäretkelle. Ajelimme kohti Heinolaa. Päämääranä kesäteatteri. Siellä esitettiin Sari Siikanderin ohjaama ” Tenorit liemessä. ”

Olimme ajoissa ja kuljeskelimme kaupunkipuistossa, rannassa ja satamassa. Heinola huokuu historiaa. En tiennytkään sen olevan näin ihana ja mielenkiintoinen kesäkaupunki. Lahdesta meillä ei ole tänne pitkä matka. Onkohan Heinola liian lähellä, kun ei tule poikettua? Tai sitten vaan paahdetaan motoria pitkin ohi.

Katujen varsilla on vanhoja, hyvin säilyneitä, kauniita puutaloja. Suuri kaupunkipuisto, järvimaisemat ja uimaranta luovat kauniin virkistysalueen kaupunkilaisille ja muille kulkijoille. Rannan ravintolat, kioskit ja kahvilat kunniottavat vanhaa rakennuskulttuuria. Heinolan maanmerkkinnä on kaunis silta, joka ylittää Jyrängön virran. Rannan penkillä istuu mies, katsellen järvelle. Hienoa, että asukkaille on olemassa luonnon kaunis lepopaikka. Paikka, jossa sielu lepää.

Satamaan saapui juuri Lahdesta Suomen Neito laiva. Olisimme päässeet seilaten tänne ja ehtineet teatteriinkin. Jätskiä nautiskelimme kahvilan aurinkoisella penkillä. Aidossa vohvelitötterössä suuri vanhanajan vaniljapallo. Jäätelö suli suussa ja vähän aurigon lämmössä, valuen pitkin sormia. Nouseeko vesi kiellelle?

Teatterialue sijaitsi vanhan kylpylän alueella. Kaunista ja 1900 luvun tunnelmaa. Vanhan kylpylän päärakennuksessa on tänäpäivänä taidemuseo. Valitettavasti emme ehtineet sinne, koska näytelmä oli alkamassa.

Olisi ollut mukava ehtiä katsomaan taidetta ja kurkkaamaan sisälle historialliseen taloon.

Näytelmässä riitti hauskuutta, kommelluksia, rakkautta, petymysiä ja musiikkia. Kertaakaan ei tullut ajatusta, että loppuisi jo. Tietäähän sen, että hauskuutta riittää, kun Sari Siikander on puikoissa. Väliajalla nautittiin teatteripuistosta ja ihasteltiiin kauniita vanhoja rakennuksia.

Kaksi, niin erilaista naista Kesä ladyjä. Taustalla teatterikahvila.

Teatterikahvila sisältäpäin. Sisälläkin oli näyttämö. Upea kaakeliuuni seisoi ylväästi salissa. Tämän rakennuksen täytyi myös kuulua kylpylävieraiden vihdyttämiseen. Arvelen vain?

” Linnanneito ” tornimuurien suojassa.

Niin on suosittu kesäkaupunki, ettei mahduttu mihinkään viihtyisille terasseille syömään. Olisimme kyllä mahtuneet, mutta ruokaa sai odottaa noin tunnin. Ajomatkakin oli vielä kotiin. Siispä tyydytimme nälkämme läheisellä Nesteellä. Hyvää ruokaa oli. Vuohenjuustobroileri lohkoperunoilla. Runsas oli annos, ettei kaikkia perunoita jaksanut edes syödä. Seuraavalla kerralla olemme viisaampia ja varaamme pöydän ja ruuan etukäteen.

Meillä molemmilla oli kiva päivä. Kaunis kesäsää kruunaa aina retket. Teatterista pidimme paljon, joten voin suositella. Jokainen kuitenkin muodostaa oman näkemyksensä. Historiallinen ja kaunis kaupunki viehätti. Tekisi mieli palata katsomaan nähtävyyksia ja käydä harjupaviljonkilla kahvilla ja vohvelilla. Suolaisella tai makealla. Kuka tietää?

Mukava päiväkin päättyy. Päivä vaihtui iltaan. Kaunis auringonlasku, Vesijärvellä, väritti taivaan romanntisen kauniiksi.