Lähdimme aamiaisen jälkeen seikkailemaan kaupungille. Kiipesimme kohti korkeaa kukkulaa, jossa sijaitsi vanha kivilinna. Kapeita kujanteita ylöspäin. Merimaisema loittoni yhä kauemmas. Hikistä menoa yhä ylemmäs. Kauniita vanhoja taloja molemmin puolin kapeaa katua. Monia rappusia takana. Vielä vähän kiivetään. Huippu näkyy jo. Ihana sininen taivas. Vihreitä puita taivasta vasten. Värit näkyy kirkkaina paahtavan auringon valossa. Kyllä tämä kiipeäminen pisti huohottamaan. Vesipullo oli tärkeä sana. Ei juoksemalla menty. Huilitaukoja oli pidettävä. Ei muuten, mutta pitihän sitä maisemia välillä ihailla. Kyllä ne huilitauot oli myös ihan tarpeelliset tässä kesähelteessä. Linnan pihassa ollaan. Näyttää prinsessa Ruususen linnalta. No, se on vain satua. Jykevä kivilinna seisoo halliten kukkulanlaella. Siinä se on vartioinnut kaupunkia satoja vuosia. Upeaa…

Tervetuloa aikajanamatkalle Syyskuun puolivälireissuun Cannesiin. En tiedä, mihin aika rientää? Tuntuu kuin vasta olisimme käyneet ihanassa Cannesissa. Nyt on aika palata muistoihin, kun Suomessa on harmaata, pimeää, koleaa ja Marraskuu. Meidän päämäärä oli vierailla Cannesin venenäyttelyssä. Aikaisin aamulla lähdimme matkaan. Kuljimme kaunista rantabulevardia pitkin. Rannalla oli vielä hiljaista. Muutama auringonpalvoja oli jo liikeellä. Venenäyttely näkyi monine veneineen edessäpäin. Kaunis, lämmin aamu. Tyyni välimeri. Tulossa lämmin päivä. Kesä! Mitä matkalainen muuta voi toivoa. Edessä myös mielenkiintoinen näyttely. Ihan ainutkertainen tapahtuma. Emme ole veneostoksilla. Lupa on haaveilla ja katsella. Tapahtuma on, niin hieno. Aamulla aikaisin oli kalastajia liikkeellä. Onget ja haavikin valmiina. Hetken seurattiin syökö kala. Aaamulla ei vielä ole, niin kuuma.…

Eilinen oli tuulinen ja harmaa syyspäivä. Metsään teki mieli lähteä. Mihin? Lapakiston maasto tuntui tutulta ja päätimme lähteä sinne. Aurinko ei valaissut maisemaa, mutta ei sade myöskään haitannut metsässä kulkijaa. Polku kutsui kulkemaan eteenpäin. Päämäränä oli Pitkäjärven tulistelupaikka. Tuuli oli heitellyt polulle viimeisiä puidenlehtiä. Ne tuntuivat jalan alla liukkailta. Myös polun puunjuurakot olivat niljakkaita. Rohkeasti eteenpäin. Metsä on aina ihana. Mielenrauhan tyyssija Iloinen retkeilijä jäkälämetsikössä. Tuuli humisi jossain ylhäällä puiden latvuksissa. Ei ollut kylmä. Juuri sopiva ulkoilusää. Vielä on matkaa Pitkäjärvelle. Tänään meillä on mielessä vähän lyhyempi reitti. On aikaa pysähdellä ja nauttia metsän kauneudesta. Alamme olla Pitkävuoren huipulla. Pysähdymme mahtavien kalliomuodostelmien äärelle. Niitä on jääkausi joskus muovaillut nykyiseen muotoonsa.…

Eilen Tiistai aamu näytti syksyisen usvaiselta. Äkkiä aurinko paisteli pilvien lomasta. Nyt onkin hyvä päivä taas pakata eväät reppuun ja lähteä ulos luontoon retkelle. Määränpäänä oli Soisalmensuo. Olemme etsineet uusia retkikohteita Niitä löytyykin jo Päijät – Hämeestä monia tutkimatomia retkipaikkoja. Metsässä oli upea ruska. Luonto oli kauneimmillaan ja värit hohtivat keltaisenaan. Mikäpäs tässä oli kulkea. Reitti oli helpohkoa. Nousua ja laskua oli kyllä. Tyypillistä Salpausselän harjumaiseman vaihtelua. . Saavuimme jo suon laitaan. Katso, miten kauniin väristä. Ruosteen keltainen suoheinä ja keltainen koivikko. Aurinko paistoi juuri sopivasti ja sai värit näyttämään upeilta. Vielä ei pitkospuita näkynyt. Vähän matkaa vielä. Kertoi kartta ja sitten olisimme suolla. Kaksi vanhaa puuta seisoo erillään. Kuitenkin…

Eilen Syyskuu vaihtui Lokakuuksi. Nyt on vielä aikaa metsäretkille. Päätimme lähteä eri suunnasta Lapakiston Kalliojärvelle. Suunnitelma: Nastolan pikku kukkanenjärvi – Kalliojärvi – Seelammi. Alkutaival ei ollut mitenkään mielenkiintoista. Polku kulki pajukoiden keskellä hyvän matkaa, kunnes pääsimme metsäpolulle. Polku näytti kutsuvalta. Tuosta eteenpäin. Jäin ihmettelemään suurta puunjuurakkoa. Tässä on kasvannut mahtava puu. Mikä sen on kaatanut? Täytyi olla aika kova myrsky, että sen juurakko on nyt tuossa. Puun massiivinen runko oli kaatunut metsäänpäin. Opastaulun nuoli näyttää suunnan. Puihin on myös maalattu punaisia pyörylöitä oikeaa polkua osoittamaan. Mikä parasta? Siellä näkyy tulistelupaikan merkkikin. Vesi herahtaa kielelle, kun ajattelen nuotiomakkaraa ja jälkkärikahvia. Sitten eteenpäin. Ensinmäinen nousu mäelle. Vielä emme onneksi tiedä, mitä on…

Langinkoskelta matka jatkui kohti Haminaa. Emme olleet koskaan käynneet täällä. Kotimaassamme on paljon kauniita kaupunkeja ja maisemia. Minua viehättää aina vanhat puutalokorttelit, kauniine pihoineen. Tuonne pihaan kurkistelin salaa. Puiset portit olivat auki. Ketään ei näkynyt. Nappasin kuvan. Pihassa huokui rauhallinen tunnelma. Vehreitä, suuria puita varjostamassa iltapäivän helteeltä. Ruusuja kukkimassa. Valkoisia ja punaisia. Keltaista taloa ympäröi suojaava aita ja portti. Useassa talossa oli samanlainen portti. Tuo kaunis köynnösruusu oli aivan lumoava. Tunnelma kuin etelän ruusutarhoissa. Talo oli hiljainen. Asukkaat viettivät varmaan iltapäivää pihan varjoisten puiden alla. Kaupunkikävelyä viehättävillä kaduilla. Talot ovat vierivieressä. Hiljaista. Me turistit vain liikkeellä helteisessä säässä. Raatihuone keskellä kaupunkia, josta ostoskadut lähtevät säteittäin eri suuntiin. Siitä on muodostunut…

Helteet hellivät vihdoinkin Heinäkuun puolivälissä. Sää oli ihan epätavallisen kuumaa. Tuli aika paljon luppoiltua kotinurkissa. Varjoisissa paikoissa lymyten ja kirjaa lukien. Sormenpäätkin hikeä tippuen. Ei oikein jaksanut kirjoitella. Kiva, kun kesä kuitekin saapui sateiden jälkeen. Meillä oli joitakin suunnitelmia kotimaan kesäreissuille. Vihdoin päätimme lähteä ajelemaan kohti Kotkaa. Päämääränä Langinkoski ja keisarin kalastusmaja. Siitä on ikuisuus, kun vierailimme siellä. Perillä piti vähän huokaista ja istahtaa penkille metsäpolkujen siimekseen. Sää tuntui raikkaammalta. Tuuli tuntui pöllyttävän hiuksia. Oikeastaan valitsimme sään puolesta hyvän päivän. Portti oli avoinna ja toivotti vieraat tervetulleeksi. Kaunis kalastusmaja seisoi jykevänä paikallaan. Ilmassa oli historianhavinaa. Koskenkohina kuului jo kauas. Kohta pääsemme vierailemaan taloon sisälle. Talo tai huvila nimi sopii minusta…