• Arkea

    Arjenilot

    Vihdoinkin Helmikuu. Tammikuun iloisia päiviä oli 25.1, jolloin vietettin perinteisesti. Paulin nimipäivää.Vanha kansa sanoi: ” Jos ei pakkanen pauku Paavalina, niin ei kelpoa koko kesänä. ” Tiedä häntä, pitääkö paikkansa? Ilmastonmuutoksen myllätessä ei vanhat viisaudet ehkä toteudu. Jokatapauksessa pakkasella mentiin. Leivoin nimipäiväpöytään aurinkoisenkakun. Ihan tavallinen sokerikakkupohja torttuvuokasssa. Persikkakoristeet toivat auringonpaistetta nimipäiväsankarille. Appelsiinipullat koristelin sokerikuorrutteella. Täytteenä pullassa oli sokeri – kanelisekotusta ja joulukakuista jääneitä appelsiinikuoripaloja. Pirteän makuisia. Ei muuta kuin kahvit kuppiin ja nautittiin. Toinen Tammikuun lopun perinne oli runoilta. No, mikä? Monien vuosien varrella olemme kokoontuneet runoystävämme kotiin. Vain pandemian aikana oli tauko. Meitä kokoontuu n. 9 runoystävää. Tervetulleeksi toivotti aina iloinen emäntämme, tarjoillen lämmintä glögiä. Vuoden aikana tapahtuneita kuulumisia…

  • Runoja ja tarinoita

    KELTAINEN

    Jos minulla olisi keltainen sadetakki. Piiloutuisin kaiken keltaisen keskelle, eikä kukaan minua näkisi. Piiloutuisin kaikilta ja kaikille. Kyyköttäisin mättäällä. Etsivä ei minua löytäisi. Olisin yhtä keltaisen kanssa. Soluttautuisin sinne keltaiseen metsään. Tunturien syliin. Omia ajatuksia tutkisin. Keltainen syysaurinko lämmittäisi. Olisin sisältä lämmin. Riisuisin keltaisen sadetakkini. Palaisin taas elämän vietäväksi. mi. 2023 Muistoja Saariselän kauniista ruskaretkestä parin vuoden takaa. Pienen runon arvoinen maisema avautui kaikkialla. Tunturit, ruska ja hiljaisuus.