Oli aikainen aamu. Aurinko nousi hiljalleen. Se tanssi iloissaan. Olihan Pääsiäinen. Kevään ensimmäinen päivä. Eulaalia seisoi Kyöpelinvuoren reunalla ja kohotti taikasauvansa vasemmalle ja oikealle. Sitten vielä ympäri. Eulaalia komensi taikasauvaansa ja huusi: Hokkus pokkus! Tiedätkö mitä? Kaikki kauniisti maalatut pääiäismunat kierähtivät ympäri piiloissaan. Ne olivat saaneet kuoriensa alle makean suklaayllätyksen. Aurinko vinkasi silmää Eulaalialle. Kirkas auringonpaiste kurkisti nukkuvia lapsia ikkunasta ja kutitti heidän nenää. Riemuiten lapset kirmasivat ulos etsimään pääsiäisyllätyksiä. He juoksivat pihoilla, pelloilla ja metsän laitamilla. Nauru raikui, kun he löysivät kauniita pääsiäismunia. Kaikissa munissa oli koristeena ripaus kultaa. Jokainen löysi omansa. Mitä kuului Eulaalialle? Se istui vinollisessa mökissään, nauttien pääsiäisjuomaansa. Juoma antoi noidalle lisää taikavoimia. Eulaalia istui keinutuolissaan.…