Tänään on kotiin lähdön aika. Teki mieli juoda päiväkahvit Haukkamäen maisemissa. Reppuun termoksessa kahvit, pullaa ja suklaata. Nyt vain nautitaan ja herkutellaan. Tuosta polkua ylös. Mäntyjen välistä on helppo kulkea, vaikka pikkuisen jyrkkää menoa. Haasteita omalle ropalle. Sää hellii metsässä kulkijaa. Poissa on myrskyiset tuulenpuuskat. On lämmin alkukesän sää. Takki joutaa pois päältä. Antaa auringon lämmittää. Yllätyksiä polunvarrella. Hyvä syy pysähtyä huokaisemaan ja ihailemaan kaunista taidetta. Pöllö tarkkailee ja tervehtii metsänkulkijaa. Sitten tuo kaunis kori. Se on punottu varmaan pajusta. Mikä taidonnäyte! Paju taipuu moneksi tekijän kädessä. Matka jatkuu ylöspäin. Kiemurainen polku johtaa vieläkin ylemmäksi. Se kulkee kivien ja kallionkoloissa. Sää tuntuu aina vain lämpöisemmältä. Tätä polkua voisi kulkea pidempäänkin.…

Haukkasuolla Toukokuun viimeisinä päivinä. Päivä oli kaunis ja lintujenlaulu seurasi minua polulla. Olin kauan odottanut pääseväni näkemään tupasvillojen pumpulimaisia kukintoja suolla. Polku eteni verkalleen kohti suota. Jännityksellä odotin, miltä suo näyttäisi? Kohta näkyi koko suon ihanuus. Valkoisia tupasvillojenhattaroita oli koko suo täynnä. En ollut koskaan nähnyt näin kaunista. Kaunista ja lumoavaa. Koko maisema näytti valkoiselta pumpulimetsältä. Olin aina toivonut pääseväni tupasvillasuolle kukintojen aikaan. Unelmani täyttymys oli nyt täällä. Tuuli oli tosi navakkaa. Olisi luullut pienten valkoisten villapallojen lähtevän lentoon. Mutta ei. Ne sinnittelivät varressaan tiukasti. Tuuli sai ne aaltoilemaan kuin valkoiset merenaallot. Kaiken kruunaisi käki tai käet. Ne kukkuivat taukoamatta. Ne pysyttelivät piilossa. Kukunta kuului ihan vierestä. Käen kukkuessa huomaa…

Torstai 17.11.24 Viime viikon retkipäivä. Aurinko nousi Kaitlammella. Kaunis aamu houkutteli lähtemään metsään. Minun suosikkipaikkani on Saarilampi uudestaan ja uudestaan. Maisema on aina uudenlainen. Syksyllä en ole siellä käynnyt. Muistoissa lämmin Toukokuu. Puissa oli pieniä hiirenkorvalehtiä. Elämä tuntuu keväällä aina uuden alulta. Tänään näen, miten syksy muuttaa maisemaa. Matkalla pysähdyn kauniilla Liukoijärvellä. Olen kerrankin oikealla polulla. Pari kertaa olen vain jatkanut tohkeissani polkua eteenpäin, enkä ole muistanut kääntyä oikealle. Olen ollut jo melkein Nuuksion Kattilassa, kun huomasin erehdyksen. Taikaisin oli käännyttävä. Tulihan siitä muutama kilometri lisää. Olin yksin retkeilemässä. Ei voinut kuin itselle kiukutella. Liukoijärvi putkahtaa äkkiä näkyville ja olen iloinen, kun olen oikealla polulla. Katso, miten kaunista. Tyyntä. Järven…

Paluu Hawkhillin maisemiin. Terveisiä täältä viime viikolta 16.10. Aamulla pakkasta -4. Kaitlammelta nousi sumua. Vesi jäähtyi ja höyrysi. Aikaisemmin koko lampi oli sumun saartama. Aurinko lämmitti pian mukavasti. Tänään oli tulossa kaunis retkipäivä. Lähdin nousemaan kallioiselle mäelle. Polku seuraili sammaleista kallioita. Maisema näytti tutulle. Täällä on, niin upeat maisemat, että ensimmäisenä tänne täytyy tulla. Pieniä hienoja luonnonihmeitä. Hauskasti kerroksittain kasvavaa sametinvihreää sammalta. Luonto on sen hyvin suunnitellut. Pysähdyn lähemmin, tutkimaan sitä. Minun matkani metsänpoluilla ei koskaaan joudu, mitenkään ripeästi. Täällä täytyy kulkea silmät avoimina, niin löytää kaikenlaista ihanaa tutkittavaa. Minun poluilla loppuvat kiireet, sinne mistä metsä alkaa. Metsässä tulee vastaan yllätys! Maahinenko täällä istuskelee? Kitaraako soittelee? Sävellätkö hymnin metsän kunniaksi?…

Marraskuinen torstai aamu. Sumua kaikkialla. Kaitlampi oli kaunis siniseen hämärään kietoutuneena. Tänään on myös tarkoitus lähteä maastoon. Millainen näkyvyys mahtaa olla ylhäällä Haukkamäellä? Maisemapaikalta ei varmaan lammelle näy. En jäisikään huipulle istuskelemaan, vaan jatkaisin matkaa kohti ennallistettua suota. Yöllä kuulin, kuinka sade ropisi kattoon. Oli mukava kietoutua peiton sisälle ja jatkaa unia. Sade oli kuin unimusiikkia. Aamulla huomasin kuinka ihastuttavat koristeet puut olivat saanneet oksilleen. Pisarat näyttivät läpikuultavilta timanteilta. Pihasta kuljin ohi historiaa huokuvan heinäseipäistä rakennetun aidanteen ohi. Vähän matkaa tietä pitkin ja sitten lähtee polku jyrkään nousuun. Minä kyllä vähän menin helpoimman kautta. Kiersin Korpelan laavun kautta. Sieltä matkanteko oli loivempaa. Jyrkempi osuus näytti märän liukkaalta yöllisen sateen jäljiltä.…

Marraskuu 8.11.-23. Syksy on saapunut Haukkamäelle. Ensi yöksi majoitumme Villa Einoon. Mökki ikäänkuin toivottaa meidät tervetulleeksi. Sisällä onkin lämmintä ja viihtyisää. Harmaa pilvikatto peittää taivaan. Päivälläkin on hämärää. Kaitlampi on tyyni. Tuulikin on hiljaa, eikä lammen pinnalla näy värähdystäkään. Vastarannan havupuut katsovat kuvajaistaan lammen vedestä. Lehtipuut seisovat tummina ja vakaina hahmoina, valmistautuen talveen. Minun mieleni haluaa jo kiivetä Haukkamäen huipulle. Muistan sen kauneuden keväällä. Nyt siellä varmaan näyttää erilaiselta ja syksyiseltä. Matkalla huipulle huomaan kaunista luonnon rakentamaa aluskasvillisuutta. Puunrungon juurella on tuuhea kasvuinen sammalmätäs. Puunjuurakon alle johtaa jokin kolo syvälle maanuumeniin. Ehkä siellä on pikku hiirulaisen lämmin talvipesä? Metsä ei ole pelkää harmaata ja lehdettömiä puita. Vihreää löytyy paljonkin. Ikivihreät…

Tostai 11.05.-23 Jokainen aamu tällä viikolla on alkanut huikean kauniina. Tänä aamuna ei edes poutapilviä purjehdi taivaalla. Sininen aamu Kaitlammella. Vesi ja taivas saman siniset. Tämä on elämää tässä ja nyt. Ei sitku, vaan nyt. Luonto herää aamuun hiljalleen. Lintujen laulu voimistuu: sepelkyyhky, mustarastas, peipponen, käki ja paljon muita. Sorsat torkuu laiturilla aamuauringon lämmittäessä. Siinä ne oikovat siipiään valmiina uimaan lammen raikkaaseen veteen. Sitten ne uivat kauemmas. Tänään en lähde maastoon patikoimaan, vaan nautin kesästä huvilan pihapiirissä. Joka vuosi kevät yllättää. Viikossa kaikki vihertää. Aurinko lämmittää niinkuin olisi jo kesä. Kuitenkin on Toukokuu. Nostan kasvoni kohti aurinkoa. Mehiläinen pörrää terassin katonrajassa ja saa surinallaan minut uniseksi. Täällä pidetään asiakkaista hyvää…

10.5 – 23 Tänään retkikohteena Saarilampi. Kartasta katsoen reitti näytti lyhyeltä ja helpolta. Kuljin ohi suon ennallistamisalueen. Hyvässä mallissa näyti työt olevan ja joistain kauempaa on rakennettu uudet pitkospuut kohti Haukkamäkeä. Matka jatkui kohti tuttua tienpuomia. Turvallisuuden tuntua antoi alueen kartta, joka oli repussa mukana. Jatkoin kuitenkin surutta eteenpäin puomilta, vaikka olisi pitännyt kääntyä oikealle. Iloisena kuvailin metsänkevättä, kunnes maisema ei näyttänyt yhtään tutulta. Ymmärsin olevani väärässä paikassa n. 2km ohi ja puomilta olisi pitännyt kääntyä oikeaan. Vastaantulijalta tarkistin vielä oikean suunnan. Takaisin sama kävely. Ei haittaa. Koko päivä aikaa. Puomilta matka jatkui oikeaan suuntaan. Tunnistin jo polunkin. Ohitin Liukoijärven. Nyt järvi oli vapaana jäästä.Tuossahan oli minun eväspaikkakin. Näkymä oli…

Tiistai 09.05.-23 Ihana herätä valoon ja lintujen aamukonserttiin. Katsella Kaitlampea rauhallisin mielin. Mieheni oli jo aloittanut työt. Myöhemmin iltapäivällä pakkasin reppuun eväät ja lähdin kipuamaan konti Haukkamäen huippua. Polku tuntui jo tutulta. Olinhan käynnyt siellä aiemmin. Askel tuntui pehmoiselta jäkäläisellä kalliolla. Pysähdyin samalle tutulle paikalle kahvittelemaan. Paikka oli sama, mutta jotain oli muuttunut. Vihertää! Metsän puut olivat saanneet vaalenavihreät hiirenkorvalendet. Katseeni kääntyi alas kohti lampea. Nyt se lainehti vapaana. Oli niin kesäisen lämmin. En jatkanut matkaa tutulla polulla, vaan kuljin eteenpäin kallion reunaa. Koko ajan näkyi sininen lampi kaukana alhaalla. Löysin hauskan näköisen kaksihaaraisen männyn. Miksi siihen oli kasvannut kaksi latvaa? Ne kuitenkin erkanivat toisistaa, haaroittuen kuin omaksi yksilökseen. Sitäpä…