Ystävänpäivä 14.02.2026

Ystävänpäivää viettettiin eilen. Pakkasaamu oli taas kirpeän tuntuinen. Oli aikaa viettää sisätiloissa tätä tunteikasta ystävyyden ja rakkauden päivää. Kalenterikin muistutti Helmikkuussa tästä tärkeästä päivästä. Ystävyyttä on tietysti tärkeää muistaa jokainen päivä. Arjen kiireesssä sattaa asia jäädä huomiotta. Se on kuitekin vain pieni, mutta suuri asia. Hymy ystävä kohdatessa! Arjen touhuissa saattaa tuiskia vaikka ei asia olisikaan, niin suuri. Pitäisi aamuisin herätä iloiten uuteen päivään ja kiitollisuuteen. Kiitollisuuteen jokaisesta ystävästä.

Ruusuja, vaalenpunaisia aamiaispöydässä. Meidän yhteisiä. Mieheni ja minun. Vienosti tuoksuvia kukkia. Rakkauden värisiä. Tunnelma kuin lupaus keväästä, vaikka ulkona kylmä pakkanen ottaa vielä valtaa. Maisema on kuitenkin juhlallinen. Puut saivat viimeisestä lumipyrystä valkoisen asun oksilleen.

Aamiaispöytään katoin leikkeleet tarjoiluveneeseen. Muistuttamaa, että samassa veneessä seilataan ilossa ja surussa. Suklaasuukkosia jälkiruuaksi. Päivällä emme lähteneet ravintolaan. Nautimme kotiruokaa, lihapullia lisukkeineen. Mikäs sen kotoisampaa oloa?

Jälkiruuaksi kahvit suloisten näköisten leivosten kera.

Illalla kilistelimme tämän ihanan päivän kunniaksi vaalenpunaista kuoharia. Tietenkin vaaleanpunaista. Teemaan sopivan väristä.

Paras ystävänpäivä on yhdessäoloa kotona. Paras on tämä runo mieheltäni Paulilta. Eihän tätä voinut itkemättä lukea. Meni, niin tunteisiin. Tämä runo on aarteeni. Kaivan sen esiin, kun maailma keikuttaa venettä. Tai, kun ilo ja nauru valaisee elämää. En toivonut koruja, kukkia tai mitään muuta. Tämä runo kertoo kaiken

Tällaiseltä näytti meidän ystävänpäivä. Jokaisella omannäköisensä. Toivottavasti päivääsi kuului paljon iloa ja naurua. Kohdataan arjessa ystävä hymyillen ja aamulla Hyvää huomenta, sinulle sanomalla. Se antaa puhtia ja hyvää mieltä päivän touhuihin. Kaikki me sen tiedämme. Ystävänpäivä muistuttaa meitä siitä.

Kiitos olostasi vieraana meidän Ystävänpäivänä!

Mervin unelmia