Turku

Kotimaanmatkailua 3. Turkuun ajeltiin kaatosateessa. Lähdimme ystäviä tapaamaan ja katselemaan Turun nähtävyyksiä. Kaksi yötä hotellissa. Katsotaan, mihin aika riittää. Illalla tapasimme ystävämme ruokailun merkeissä. Juttua meillä riitti ja kuulumisia vaihdettiin. Oli tosi pitkä aika, kun viimeksi tapasimme. Jatkoimme jutustelua täällä ihanalla kesäterassilla. Ilta oli lämmin, vaikka päivän sateet olivat vähän viilentäneet säätä. Lämpö vielä viipyili kesäillassa. Terassilla kuin etelän mailla. Aurajoen rannalla.

Kesäjuomaa lasissa. En muista drinkin nimeä. Kauniin näköinen. Oranssia, raikasta, hedelmäistä ja paljon jäitä. Juuri sopivaa seurustelujuomaa.

Seuraava aamuna lähdimme kävelylle Aurajoen rantabulevardille. Kukat reunustivat toisella puolella ja toisella puolella virtasi ikiaikainen Aurajoki. Mitä kaikkea se osaisi kertoa meille? Varmasti maisema joenrannalla on muutunut moneen kertaan.

Joenrantaa seuraillen kuljimme hiljalleen katsellen ja ihastellen Turun kauneutta. Turku on ollut aina minun lempikaupunkini. Ehkä se johtuu kiinnostavasta historiastaan. Sadepilvetkin olivat väistyneet ja aurinko pilkotteli välillä. Sinisyys heijasteli tyyneen joenpintaan.

Tässä on hyvä levähtää ja pitää pieni joogamietiskely. Humoristinen patsas näyttää mallia. Saisinko vielä jalkani lootusasentoon? En taida viitsiä tässä kokeilla. Saisin kyllä yleisöä varmasti. Kiva tässä on kuitenkin huilahtaa ja katsella, kuinka joki virtaa omaa kulkuaan. Tuuli on yltynyt kovaksi. Toivottavasti ei ala satamaan.

Matka jatkuu. Joenrannassa on monia risteilylaivoja. Näin arkipäivänä ei ole ruuhkaa. Mahtuisimme kyllä mukaan. Taitaa jäädä toiselle kertaa. Matkaamme kohti Turunlinnaa. Hei, odota minua! Ei meillä ole kiire.

Joesta kohoaa suuri kalanpyrstö. Se roiskii pyrstöllään vettä ympäriinsä. Tuulella on osuutensa veden roiskimiseen. Pyrstö on mahtavan kokoinen. Liekö tyylittelee valaan pyrstöä? Pyrstössä näytäisi olevan erivärejä. Varmaan ne auringonvalossa kimaltalee kauniisti.

Museolaiva Sigyn. Kuulema olemme käynneet joskus täällä. En kyllä muista. Siitä mahtaa olla hetkisen aikaa. Täällä on, niin paljon katsottavaa. Ei minilomalaisen aika riitä. Sigyn on kaunis. Puurakenteisen laivarakennuksen mestariteoas. Voisi siellä joskus poiketa.

Joerannan kukkapolku. Huomaatko kukkapenkissä purjeenmuotoiset koristeet. Köynnöskukille ne olisivat varmaan mainiot tuet.

Hei, löydätkö minut? Olen piilossa tuon jättipäiväkakkaran terälehtien suojassa. Eikö olekin hienoa kesätaidetta?

Olemme saapuneet Turunlinnan puistoon. Tuota siltaa pitkin. Linna ei vielä näy. Se on piilossa rehevän vihreän puiston kätköissä.

Mahtavia vanhoja puita kasvaa puistossa. Tunnen itseni pieneksi puunrunkoon nojatessa. Se tuntuu poskea vasten karhealta ja rosoiselta. Puuvanhus, vielä se jaksaa pitää juurillaan voimallisesti maasta kiinni.

Siinä se on! Turun historiallinen linna. Sitä rakenettiin vaihe vaiheelta. Linna rakennettin alunperin kallioiselle saarelle. Vesiraja vetäytyi vuosien saatossa ja nyt se on mantereella. Linna kärsi myös sotien aikana. Onneksi se on saatu hyvin korjattua.

Nyt täytyy vetää henkeä ja kerätä voimia linnankatseluun. Tätä retkeä on odotettu. Vihdoin se toteutuu. Jatkan postausta linnan tutustumiskierrokselta. Olethan vielä silloin mukana. Haluaisin kertoa kuvin ja sanoin, miltä linnassa näyttää?

Tuosta käymme linnaan sisälle. Eikö, jo vähän jännitä? Minä olen ihan innoisssani.

Mervi