Sumuinen Tammikuu

Tammikuu 29. 1. – 31.1. 2025

Erilainen Tammikuu kuin koskaan muistamani meineiden vuosien takaa. Ensin oli lunta enemmän kuin tarpeeksi. Sitä ajatteli koko talven olen yhtä luminen. Pakkasiakin oli oikein kunnolla. Sitten kaikki muutui. Vettä, räntää, lunta ja kaikkea mahdollista taivaan täydeltä. Aamut ja illat olivat pimeitä. Päivälläkin sai pitää valoja, jotta näkisi lukea tai tehdä jotain tarkkaa työtä. Minun mielialaa piristi vierailut Hawkhillin maisemissa. Vaihtelua tavallisen arjen tohinoihin. Kävin myös muutamia päiviä päiväkodissa keikkailemassa. Aina löytyy jotain positiivistakin.

Tammikuun viimeinen viikko. Päivät olivat sumuisen kosteita. Vettä sataa ropisteli ikkunoihin tai muuten vaan tihutteli ihan varmuudenvuoksi. Kaitlammen jäällä voisi melkein harrastaa jäävesihiihtoa. Ehkä se onkin tulevaisuuden uusi laji, jos talvet lämpenee ilmaston muutoksen vuoksi.

Olin taas vierailemassa Hawkhillin maisemissa. Lunta ei näkynyt metsässä paljonkaan. Minua arvelutti lähteä kalliolle kiipeilemään. Polku näytti liukkaalta ja mietin kuinka liukkaat olivat kalliot ylhäällä. Sääli. Ulkoilut ovat jääneet tosi vähäisiksi huonojen säiden vuoksi. Miltä tuntuisikaan juoda eväskahvia kylmässä ja sateessa. Nyt joku sanoo, että se on vain pukeutumisesta kiinni. Niinhän se on, mutta pelotti tuo liukkaus kaikkein eniten.

Repussa päiväkahvit mukana rakennustyömaalle. Piikkikengillä yli jäisten vesilätäköiden. Vettä oli satanut oikein kunnolla kuin syksyisenä päivänä. Sadevesi ei imeytynyt routaiseen maahan, vaan pakkautui jään päälle.

Kevätpuro lirisee ja lorisee. Kaivaa itselleen kulkureittiä. Sadepisaroiden muodostamia rankaita pinnallaan. Hei, hetkinen! Mikä kevätpuro? Nythän olikin Tammikuu.

Perillä kahvieväiden kanssa. Kauniit lasiovet johtavat uusiin sisätiloihin. Kahvia juodessa saimme nauttia kauniista metsä- ja kalliomaisemasta. Rauhainen ja pieni lepotauko rakentajalle. Kahvia ja kotoisia leivonnaisia. Taisi olla kanelitiikerikakkua.

Lämmintäkin sisällä oli. Minäkin sain nähdä uudessa takassa tulet. Kohta jatkuivat rakentaja mieheni työt. Alkaa pian olla valmista. Vielä varasto oli vähän kesken. Toivoin kuivempaa iltapäivää, että olisi mukavammat olot työmaalla.

Torstaina meillä oli pikku juhlat, laskiaspullat ja kahvit. Niin mahtavia kermaisia laskiaispullia en ole koskaan syönnyt. Kiitos mukavasta yllätyksestä.

Mitäs minä? Eipä hätää mökkimaisemaa ihailin ikkunasta katsellen. Oli aika tuulista. Kuusenoksien heilumisesta päätellen. Jossain tuolla kuusten siimeksessä häämöttaa Kaitlampi. Muistan sen kesäiset laineet ja sinitaivaaan. Hoh hoijaa. Vielä on kesään matkaa.

Sitten alkoi räntäsade. Märkää potaskaa satoi taivaan täydeltä. Ei se valkoisuus maahan jäänyt, vaan koskettaessaan maata se suli samantien pois.

Sisällä oli lämmintä ja tunnelmallista. Kotoisanolon meille tarjosi tällä kertaa villa nimeltään, Eino. Ruusukin meillä oli mukana. En raaskinut jätää sitä kotiin ilman kastelua. Aina pitää olla jotain keltaista. Keltainen väri tuo valoisaa tunnelmaa hämärään. Rauhallisia lukuhetkiä ja käsitöitä. Toivoin taas, niitä lumiretkiä. Ehkä vielä jossain tänä talvena toteutuu.

Sauna lämpeni, joka ilta. Se oli tarpeen rakentajalle ja myös minullekin. Ulkona saunan jäähyllä. Lämmintä oli+ 5.

Perjantai aamupäivä. Varasto valmis. Minä sanoin sen olevan liian söpö varastoksi. Heh! Rakennuspurut lakaistu kuistilta. Työkalut pakattu peräkärryyn ja kohta kotia kohti. Tunnen tavallaan haikeutta ja huonot säät harmittaa. Olen tosi paljon tykännyt retkeillä näissä maisemissa. Olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana. Kiitokseni siitä.

Tässä kuvaa vanhemmasta Korpelan laavusta. Oman tunnelmansa tuo myös tämä tila.

Kaikesta on huolehdittu. Tämä lintukoto saa hymyn huulille ja vesikierteet silmiin. Saa nähdä pesiikö täällä joku lintu.

Näkemiin tällä kertaa. Ehkä vielä tavataan. Minä olen Paulille hehkuttanut kaikkia kulkemiani polkuja. Otettiin kartta myös kassarinkallion reitistä syksyllä. En tohtinut lähteä uusille poluille yksin. Haluaisin esitellä hänelle Saarilammen ja kaikki ihanuudet.

Kiitos myös lukijoilleni, jotka olette olleet menossa mukana. Sekä seuranneet uudisrakennuksen valmistumista.

Mervi