SAARISELKÄ

Keskiviikko 31.05-23 Aamu oli pilvinen, kun lähdimme nousemaan Kaunispään huipulle. Ei sada, vielä. Matkalla huomasimme sammalmättäällä pikkuruiset vaalenpunaiset kukkaset. En tiedä niiden nimeä. Kasvavat varmaa vain tunturissa. Koko sammalmätäs oli täynnä kukkia. Pieni on kaunista. Mielessäni kuvittelin, miten kauniilta tunturit näyttää kesän edetessä. Silloin tunturien sammaleet puhkeavat kukkaloistoonsa.

Matka jatkui toiselle puolelle tunturia. Käppyrärunkoiset koivut olivat saanneet pikkuruiset hiirenkorvat. Kevät herättää nekin eloon, vaikka ne kasvavat ankarissa olosuhteissa. Tuulen, pakkasen , kuivuuden ja rankkasateiden kurittamina. Niiden ikää on vaikea arvioida. Iäkkäitä ne ovat. Kaukainen maisema oli utuisen kaunis ja tunturit näyttivät sinisiltä.

Matka oli haastava. Välillä satoi vettä niskaan. Välillä aurinko paistoi, kuivatten märät vaatteet. Ulkoilu on puketumiskysymys. Tunturi purot ovat kauniit. Purojen äärelle täytyy pysähtyä kuuntelemaan niiden solinaa. Miettimään, mistä ne saavat alkunsa. Ehkä jostain tunturilta, missä lumet sulaa kohisten. Soliseva ääni kuulostaa rauhoittavalta. Vesi on kirkasta ja puron pohjalla näkyy kauniita veden hiomia kiviä.

Meidän päämärä oli Palo – Ojan kota. Se antaisi sateelta suojaa, jos taas sadekuuro yllättää. Täällä retkeillessä nuotiomakkara on melkein vakituinen lounas. Jälkiruuaksi joimme kahvit ja kanelipullat. Nappasimme myös pienet konjakit loman kunniaksi. Huomaatko pientä luxusta? Konjakit naukattiin pienistä ( muovisista ) aaltolaseista.

Paluumatkalla ihmeteltiin ikivanhoja petäjiä. Minä olen vain pieni ihminen sen rinnalla. Ikää puulla saattaa olla 200 – vuotta. Puunrunko on kaunis kilpikaarnainen, jonka saavuttaa vain iäkäs puu.

Loppu matka mökille oli aika kurja. Vettä satoi kaatamalla. Sää saattaa tuntureilla muuttua äkkiä. Huippua kohti tuuli raivosi ympärillämme. Se kiskoi huppua päästä ja mieheni piteli hatusta kiinni, ettei tuuli veisi sitä mennesään. Huipun toiselle puolella oli suojaisempaa ja sadekin lakkasi. Nyt koimme myös tunturisään huonomman puolen. Ehkä tuuli ja sade enteilee huomista lumisadetta. Uskoisko tuota? Mökille tulo tuntui taivaaliselta. Ihmettelin vain, kuka vaihtoi jalkani puujaloiksi?