LOVISA

Kesä! Tiistai aamu 25.07.-23. Lähdössä Loviisan asuntomessuille. Ajoreitti: Hollola, Lahti, Orimattila. Myrskylä, Loviisa. Ajoimme pikku teitä. Halki kauniin suomalaisen maaseudun. Näimme lehmiä laitumilla. Hevosia haassa. Tamma piti huolta pikkuisesta varsastaan. Musta pikkuinen poni hamusi heinää syödäkseen. Viljapellot lainehtivat hiljaa tuulessa molemmin puolin tietä. Suomen maaseutua parhaimmillaan. Avaraa maisemaa ja hyvä hengittää.

Innostuimme messuista, koska ne sijaisivat meren rannalla. Messuvieraita ei ollut vielä paljon liikeellä aamupäiväll, eikä ollut jonoja. Rantamaisema oli kauniisti laitettu ja rantatalot hulppean näköisiä. Taloissa huomion, että seinissä oli paljon maalipintaa. Kauniita maanläheisiä värejä, kuten vihreää taitettu harmaalla. Joissain makuuhuoneissa oli sängynpäädyssä kaunis sisustukseen sopiva tapetti. Upeaa oli, kun vuoteesta avautui maisema suoraan merelle. Voisiko aamun ihanammin alkaa? Pikkuhiljaa venytellen kiireettömästi siirtyen aamupalan laittoon ja päivän askareisiin.

Sisustus taloissa useinmiten oli kauniita vaaleita sävyjä. Meren henkeen sopia. Nappasin kuvan erään talon ruokailutilasta. Jotain uutta, jotain vanhaa ja arvokkaan näköistä.

Rantaloissa oli paljon rappusia. Ne olivat rinnetontteja ja kahden kerroksen koteja. Erään talon yläkertaa johti kapeat kierreportaat. Kuulema tilan säästämisen vuoksi. Kauniit ne olivat ja antoivat taloon kivan yksityiskohdan. Talosta johti vielä rantaan rappuset. Rannassa oli rantasaunat vierashuoneineen ja tietenkin laituri. Tulistelupaikat olivat myös aika ihania.

Pihat oli suunniteltu helppohoitoisiksi. Havuistutuksia ja kunttaa nurmikon sijasta.

Kaunis oli myös pikkuinen viherhuone lasiseinineen. Siinä olisi mukava istuskella saunanjäähyllä tai katsella merelle. Istua ja unelmoida. Seurata vuorokauden ja vuoden vaihtelua. Syksyisinä iltoina laittaa lämmityksen päälle ja sytytellä kynttilöitä.

Puutalo rakentamistakin löytyi. Sininen talo oli minun suosikkini. Niin kutsuvan näköinen jo ulospäin.

Kaikista taloista ei ollut suoraan näkymää merelle. Miellyin myös metsänreunassa olevaan taloon. Metsämaisema oli rauhallisen näköinen. Läheltä lähti metsäpolkuja ja näkyihän se merikin kaukaisesmpana keittiöön ja olohuoneesen.

Messuilta johti pitkä ponttoonisilta merenlahdelman toiselle puolelle. Kohti vanhaa kaupunkia, venesatamaa, punaisia aittoja ja kaunista rantapuistoa.

Sillalta näkyi punavalkoinen mökki. Se oli myytävänä. Oli kai omistajan mielestä jäännyt messujen jalkoihin. Minusta se oli viehättävä. Suuri vehreä piha. Rantasauna ja laiturikin. Minä ostaisin, jos tulisi lottovoitto.

Kuljimme rantapolkua. Viehättävissä aitoissa oli pikku putiikkeja. Olin ja aika puhki, kun en jaksannut poiketa.

Satamassa oli paljon purjeveneitä odottamassa lähtöä ulkosaaristoon. Varmasti tällaisellä tuulisena ja kauniina kesäpäivänä purjehtiminen olisi mahtavaa.

Rantapuistossa kasvoi ikivanha terijoenjalava. Se muodosti lehvistön alle kuin majan. Pihän minun päästä sitä halaamaan. Sen runko oli paksu, rosoinen ja halkeillut merituulien kyllästämä.

Vanhassa kaupungissa astelimme varoen pitkin kuluneita mukulakivikatuja. Taloista oli pidetty huolta. Ne olivat iloisen värisiä auringon paisteessa.

Loviisan kaupungin keskustassa oli hyvin säilynyt vanhoja ja kauniita rakennuksia, jotka antoivat arvokkaan leiman kaupunkimiljööseen. Me ruokailimme ” Sakura ” nimisessä pikkuisessa ravintolassa.

Ravintolan sisustus henki mennyttä aikaa. Korkeat ikkunat katsoivat raatihuoneen torille. Pienestä buffee pöydästä löytyi herkulliset salaatit ja tuoreet sämpylät. Lämpimät ruoat olivat maukkaita ja kauniisti astettu tarjolle. Jälkiruokana kahvi ja piparit.

Kylläisinä odottelimme raatihuoneen torilla messubussia, joka veisi meidät parkkipaikalle.

Mukava messupäivä. Taskussa paljon sisustus ideoita kotiin ja puutarhaan. Vielä ehdit messuille. Vieraile myös kauniissa kaupungissa.