Reissuja/Matkoja

HAWKHILL: Retki Saarilammelle

10.5 – 23 Tänään retkikohteena Saarilampi. Kartasta katsoen reitti näytti lyhyeltä ja helpolta. Kuljin ohi suon ennallistamisalueen. Hyvässä mallissa näyti työt olevan ja joistain kauempaa on rakennettu uudet pitkospuut kohti Haukkamäkeä.

Matka jatkui kohti tuttua tienpuomia. Turvallisuuden tuntua antoi alueen kartta, joka oli repussa mukana. Jatkoin kuitenkin surutta eteenpäin puomilta, vaikka olisi pitännyt kääntyä oikealle. Iloisena kuvailin metsänkevättä, kunnes maisema ei näyttänyt yhtään tutulta.

Ymmärsin olevani väärässä paikassa n. 2km ohi ja puomilta olisi pitännyt kääntyä oikeaan. Vastaantulijalta tarkistin vielä oikean suunnan. Takaisin sama kävely. Ei haittaa. Koko päivä aikaa. Puomilta matka jatkui oikeaan suuntaan. Tunnistin jo polunkin. Ohitin Liukoijärven. Nyt järvi oli vapaana jäästä.Tuossahan oli minun eväspaikkakin. Näkymä oli ihan erilainen. Huhtikuussa oli paikon luntakin ja rannat märkiä.

Matka jatkui. Kartalta katsoen matka Saarilammelle näytti lyhyeltä, mutta metsässä mikään ei ole nurkan takana. Vastaantulijat neuvoivat, että maanmerkkinä on puuliiteri ja sen vierestä lähtee polku Saarilammelle. Mitään tienviittaa ei ole. Liiteri löytyi ja olisin pian perillä.

Voi, miten kaunista. Retkipaikka yllätti taas kauneudellaan. Pöytäkin löytyi ja suuri tulistelupaikka. Lampi siinti alapuolella. Tässä oli hyvä levähtää ja oikoa väsyneitä koipia ja tuijotella kauas lammen horisonttiin. Et usko, miten hyvältä eväät maistui?

Tauon jälkeen laskeuduin polkua pitkin rantaan. Kaunis saari kohosi lammesta. Siitä se oli varmaan saannut nimensä: Saarilampi. Istuskelin rantakivillä. Kuulin sammakoiden kevätkurnuttelua. Sorsat pärskivät vedessä. Niillä oli meneillään jonkinlainen ajojahti. Pian ne jo kirmasivat taivaalla. Oliko niillä riitää pesimäpaikasta tai puolison etsinnässä? Istuskelin kauan rannassa ja venyttelin jalkojani. Ne tuntuivat ihan kiisseliltä.

Tänne kannatti ehdottomasti tulla. Väsyneet jalat, mutta mieli hyvä. Onneksi en antanut periksi ja pidin kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Varmaan johtuu hämäläisestä härkäpäisyydestä. Ei kuitenkaa kannattaisi olla viisampi kuin kartta. Suosittelen kaikille tätä kaunista retkikohdetta. Minä sain vinkin Hawkhillistä, Annulta. Huom! Muista katsoa karttaan, että et kävele ylimääräisiä kilometrejä.

Loppumatka tuntui väsyneenä pitkältä. Kohti Hawkhilliä ja Huvila Taavettia. Fazerin sininen antoi puhtia matkaan ja unelma illasta saunan löylyistä. Saunan lämmössä koko kroppa rentoutuu. Niin, taas ihana ulkoilupäivä on illassa.

Kylläpä uni taas tulee nopesti. Kohti uutta aamua.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *