PIPARIREKI

Tästä kaikki alkoi. Kaavat ohjeineen olivat lojuneet laatikonpohjalla pari joulua. Olin pitkään haaveillut reen ja poron leipomisesta. Aina se oli vain jäännyt. Nyt on aika toteuttaa. Tein taikinan itse. Kaupan valmistaikina käy. Voit tehdä sen omasta mielitaikinasta. Taikina saa tekeytyä jääkaapissa yön yli. Seuraavana päivänä se on sopivaa leivottavaksi.

Kaavat jäljensin tukevalle pahville, jotta ne on helpompi leikata taikinasta terävällä veitsellä.

Paistuneet osat koristelin valmiilla kuorruteella. Tarvitsen koristeluun vielä opettelua. Mielessäni näen koristeltuja pipareita. Kapea valkoinen sokerinauha kiertää piparienmuotoja. Ehkä ensi vuonna olen taitavampi. Näistä tuli minun näköisiäni.

Kappaleiden kokoamiseen tarvitsin kirvesmiehen apuja. Varsinkin reen ja poro sarvineen oli haastavaa koottavaa.

Poro on valmiina ja odottaa sarviaan. Haaveriltakaan ei vältytty. Käsi vain hipaisi sarvia ja toinen niistä katkesi. ” Liima-aine” ei ollut vielä kuivunut. Ei hätää! Sarvi saatiin liitettyä takaisin. Ei tarvinnut poron viettää joulua sarvipuolena.

Siinä se on nyt valmiina. Hiirineito kyydissä istumassa. Riemastunut tunne! Ei mikään taideteos, mutta ihana kumminkin. Pääasia on tekemisen riemu ja jouluinen tunnelma. Tästä taitaa tulla meille jouluperinne.

Taikinaa jäi vielä pienen joulukylän tekoon. Pikkuiset talot kuusimetsän siimeksessä. Jäipä taikinaa vielä lumihiutalepipareiden leipomiseen koristeeksi.

Tässä näet vielä hahmoja Jouluhiiren joulukalenterista. Liekö lähteneet välipäivä rekiajelulle?