Tästä kaikki alkoi. Kaavat ohjeineen olivat lojuneet laatikonpohjalla pari joulua. Olin pitkään haaveillut reen ja poron leipomisesta. Aina se oli vain jäännyt. Nyt on aika toteuttaa. Tein taikinan itse. Kaupan valmistaikina käy. Voit tehdä sen omasta mielitaikinasta. Taikina saa tekeytyä jääkaapissa yön yli. Seuraavana päivänä se on sopivaa leivottavaksi. Kaavat jäljensin tukevalle pahville, jotta ne on helpompi leikata taikinasta terävällä veitsellä. Paistuneet osat koristelin valmiilla kuorruteella. Tarvitsen koristeluun vielä opettelua. Mielessäni näen koristeltuja pipareita. Kapea valkoinen sokerinauha kiertää piparienmuotoja. Ehkä ensi vuonna olen taitavampi. Näistä tuli minun näköisiäni. Kappaleiden kokoamiseen tarvitsin kirvesmiehen apuja. Varsinkin reen ja poro sarvineen oli haastavaa koottavaa. Poro on valmiina ja odottaa sarviaan. Haaveriltakaan ei vältytty.…

Pakkaspäivät ovat saapuneet. Kasvoilla tuntuva hyinen viima saa posket punaisekseksi. Tuulee varmaan pohjoisesta. Järvi on saannut rannoilleen kuurankukkia. Jää on ohutta ja kirkasta kuin peili. Aurinko taivaanrannassa näyttä kalpealta, mutta tuo valoa lyhyeen päivään. Nyt on aika kaivaa korinpohjalta esiin lempijoulusukat. Sain sukat valmiiksi viime jouluaatonaaton yönä. Myöhään puolenyön tienoilla ompelin vielä tontuille nykeröneniä. Sainpahan sukat valmiiksi ja aattoiltana minulla oli uudet joulusukat. Kaivoin ne ajoissa käyttöön, kun viime joulun käyttöaika jäi lyhyeksi. Joulusukat tuovat mukavasti joulutunnelmaa. Mielessäni ajattelen tonttujen kurkkivan tuntereiden lomassa. Lumihiutaleita leijuu hiljalleen jouluyössä. Valkoisia hiutaleita kevytä kuin höyhenet. Toiset hiutaleet näyttävät illan sinisessä hämärässä jäisen turkoosilta. Tämä on joulu – unelmaa parhaimmillaan. Näissä sukissa tein ensimmäiset…

Syyshalla väritti luonnon värikkääksi. Pihlajanlehdet näyttivät kullankeltaiselta auringon valossa. Taivas oli sinistä sinisempi. Pihalampi sai kauniin pitsimäisen jään peitokseen. Veden pinnalle pudonneet lehdet peilasivat jään alta kirjavan värisinä. Minulla oli menossa kuurankukkasukka projekti. Alku näytti lupaavalle ja kuurankukat tulivat kauniisti esiin valkoisesta. Ohjeessa oli lankana 7 veljestä harmaata ja valkoista. Vaihdoin harmaan siniharmaaseen. Mielestäni se kuvastaa pakkaspäiviä ja illan sinistä hämärää. Annas olla, kun piti aloittaa kantapään kavennukset. Ohje oli erilainen kuin olin tottunut. Yritin kyllä monta kertaa, mutta tulos ei ollut kovin siisti. Siitä ei syntynyt kuin purkulankaa. Pikkuisia nuppaantuneita keriä. Joskus ei vaan ohje mene jakeluun. Varmasti ihan kaunis onnistuessaan. Aloitin soveltamaan omaa mallia. Kantapää yksivärinen siniharmaa ja…

Vihdoinkin sukat valmiina. Kauniina syys – sunnuntaina pujottelin ne jalkaan pikkuisen ylpeyttä rinnassa. Koin onnistuneeni. Tästä kaikki alkoi. Seitsemän veljes lankaa. Keltaista, vihreää, valkoista kerä kutakin ja ruskeaa kukan keskustaan. Puikot numero kolme. Ohje löytyi kotoa vanhasta Kotivinkki lehdestä. Huomasin Kotivinkin julkaisseen sukkalehden, josta ohje löytyy myös. Sukan aloitus olikin ihan erilainen. Ei mikään kaksi oikein, kaksi nurin joustinneule. Se on Liettualainen palmikko. Että, mikä? Ohje oli kyllä ihan selkokielellä esitetty, mutta tarvitsin vielä google videon avuksi. Helppo se oli tehdä, vaikka kuvassa näytti monimutkaiselta. Kiva oppia jotain uutta. Tässä kuvassa kukat ovat valmiina ja osa varsia ” kasvamassa ”. En voinnut lopettaa, ennenkuin näin millaisia kukista tuli. Kantapäähän ja…

Kevättalvella toinen suklaasukka valmistui. Pitkään se lojui lankakopan pohjalla. Välillä katselin sitä, mutta en inspiroitunut. Meillä oli kaikenlaista menoa ja reissua. Lapissakin oli sukankudin käsityöpussukassa mukana. Siellä se saikin olla rauhassa. Oli pihatöitä, kukkasten istutuksia ja kaikenlaista pientälaittoa. Juhannuksen jälkeen sää muutui. Oli koleaa ja sateista. Tuntui todella viileältä pitkän hellejakson jälkeen. Nyt oli hyvä aika kaivaa käsityö esille. Aika nopeasti tikuttelin sukalle parin. Malli ei ollut vaikeammasta päästä. Varmaan asiaan vaikutti myös sukan herkullinen suklaamalli. Valmiit sukat oli juuri sopivat jalkaani. Sininen raita kuvaa käärepaperin tuttua Fazerin sinistä. Suklaiset ruudut näyttävät melko aidoilta kaukaa katsottuna. Roosa vadelmajugurttiraita hempeän herkullinen. Oikeaa suklaata puraistessa maku on hienostuneen makoisa. Lämpimiltä ja pehmoisilta…

Lahden Wellamo – opiston harrastetunnit ovat jo loppuneet. Me saimme vielä jatkoaikaa opettajan posliinipuodissa. Meidän opettaja. Ihana Soili opetti meitä, että saimme työt polttoon. Olisi helppo jatkaa syyskaudella, kun työ on hyvässä mallissa. Minun ” Fantasia ” lautasen kukkasia aloitin maalaamaan. Hyviä neuvoja sain. Tasakärki siveltimellä maalataan ainoastaan. Menihän siinä joku kukkanen ensin pieleen, mutta Soilin kannustamana jatkoin aina uudelleen. Vihdoin työni sai luvan mennä polttouuniin. Tässä on Soili. Meidän ope. Olen käynnyt hänen tunneillaan jo vuosia. En ole yhtään kyllästynyt. Joskus syksyllä ei oikein tiedä, mistä aloittaisi. Silloin Soili tulee apuun. Hän on aina innostunut ja ehdottaa uusia maalausideoita. Tullessamme viime viikolla Soilin posliinipuotiin meitä odotti yllätys. Pöytään oli…