Arkea

Tammikuu 2024

Tammikuu. Pitkältä tuntuva kuukausi Joulun jälkeen. Haikeutta rinnassa, kun siivottiin loppiaisen jälkeen kodin joulu pois. Kuusen pois vieminen jätti tyhjän kolon olohuoneeseen. Kuusenkoristeet pakattiin lämmöllä ja rakkaudella omiin laatikoihinsa.

Pitkiä pakkaspäiviä sisätiloissa. Pörssisähkön säätelemää elämää. Pakkasen paukkuessa lähes n. -30 astetta. Eipä tehnyt mieli ulkoilla. Ajatukseni kävi ihmisten luona, jotka värjöttelivät kodeissaan pörssisähkön armoilla. Meillä kahdella ei ollut hätää, koska lämmitimme takoilla. Sisälämpö pysyi kohtuullisena. Kaikilla ei ollut niin. Ei ollut tulisijaa lämmittämässä. Enpä toivoisi paukkupakkasten palaavan. Onhan sitä ennenkin talvella ollut pitkiäkin pakkasjaksoja, mutta sähkönsäätely oli erilaista.

Pakkaspäivien joutilaisuus antoi aikaa istahtaa tutkimaan postin tuomia joulukortteja. Aikaa ajatella kortin lähettäjää ja muistella ystävyyttämme. Arvostan suuresti saamiani joulukortteja. Viime vuosina kortit vähenee. Trendinä lienee some jouluterveiset. Pidän kuitenkin kortteja henkilökohtaisena jouluterveisenä. On kai helppo tapa naputalla, vaikka faceen jouluntoivotukset. Itse olen lapsesta asti askarrellut kortit ja siinä samalle ajatellut ystävää/sukulaista. Kuluneen Joulun alla maalasin akvarellimaaleilla lumiukkomaisemia. Korttia tehdessä tulee hyvä joulumieli. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Tietysti mielipiteitä on monia!

Lumisade ja pakkanen on saanut luonnon näyttämään talvenihmemaalta. Hangella ovat loistaneet timantit auringon paistaessa. Lumi on jäätynyt puiden oksistoille. Jokaisena aamuna herätessä ensimmäisenä katsoin ikkunasta talven valkoista kauneutta. Sitä katsellessa unohtui, kuinka kylmä ulkona oli. Talitintit vierailivat ahkerasti lintulaudalla. Ne olivat pörhistäneet höyhenensä pörröiseksi untuvaksi. Ihmettelin, miten ne selviävät?

Jokainen pakkaspäivä päättyi taivaan ilotulitukseen. Taivas oli kuin taideteos, auringon laskiessa. Minulla on paljon kuvia, ehkä liikaakin. Vaikea oli valita tähän artikkeliin paras ja kaunein. Tämä vaikutti minusta niin upealta. Eikö vain?

Viimeisetkin joukusuklaat tuli naposteltua pakkaspäivien iloksi. Jotenkin sitä jää koukkuun herkkujen syöntiin ja päättää aloitaa tervellisimmän elämän. En tiedä onnistuuko?

Pieni hemmottelupäivä tuli tarpeeseen. Sitä ihan tulee tupajumiksi täällä kotosalla. Työkeikkojakaan ei nyt ole ollut. Kampaaja aina piristää ja olinkin siistimisleikkausta vailla. Parasta on istahtaa tuoliin ja nauttia päänhieronnasta. Tietenkin kiva olla, kun lopputulos miellyttää. Hemmotteluun kuuluu aina kahvilassa käynti mieheni seurassa.

Ylläni on uusi pusero. Kävin Nanso myymälässä ostoksilla. Pusero on uutta kevätmallistoa. Onneksi se peittää jenkkakahvat hyvin. Huhhuijaa, kun katselin itseäni peilistä pukeutmishuoneessa. Siellä ne jouluherkut näkyy vyötäröllä. Nyt täytyy ryhdistäytyä. Ulos lenkkeilemään. Pakkaset ovat tällä erää hellittäneet ja mahdollista olisi ulkoilla, mutta tilalle tuli liukkaat pääkallokelit. Toivottavasti piikkikengillä pääsee eteenpäin. On tämä aika erikummallista talvea. Onneksi valonmäärä lisääntyy päiväpäivältä. Ystävät, kevättä ja valoa kohti!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *