ARJEN TOUHUJA KOTIPIHALLA

Kevät ja alkukesä ovat kiireisintä aikaa kotipihallamme. Syksyllä jäi lehdet haravoimatta, joten siitä oli aloitettava. Pihapiirimme on osittain luonnontilassa. Aikaisin keväällä kukkivat hempeän siniset metsäorvokit. Kielon pikkuruiset nuput ovat aukeamassa. Kohta tuoksuu pihan kielometsä.

Lemmikkiä kukkii kaikkialla. Kukkapenkin helmililjakin liittyy sinisten kukkien joukkoon. Tuomessa riippuu täyteläisiä, valkoisia kukkaterttuja. Hämärtyvässä illassa niiden valkoinen kukinta korostuu tummaa taivasta vasten. Lempeä tuuli ravistaa tuomen kukintoja. Tuoksuu keväälle. Pihamme näyttää sinivalkoiselta.

Tuomipihlajakin on täydessä kukassaan. Mieheni on saannut sen vanhemmiltaan syntymäpäivälahjaksi. Sillon se oli pikkuinen taimi, vaikka ei auton takapenkille oikein mahtunutkaan. Nyt se on suuri puu. Joka kevät se ilahduttaa meitä kukinnoilaan. Samalla se tuo terveiset mieheni vanhemmilta. Marjat kypsyvät loppukesästä. Ovat kuulemma terveellisiä syödä. Emme ole päässeet niitä maistamaan. Linnut ovat meitä nopeampia. En voinnut vastustaa kiusausta ja leikkimielisyyttä. ” Minä olen kevätneito ja sain kukkakruunun hiuksilleni. ” Mielikuva kai jostain sadusta.

Pihalla aika kuluu nopeasti. Ei muista vilkuilla kelloa. Päivän ja useitakin saa kulumaan rikkaruohoja taltuttaessa. Apuvälineetkin on hyvä olla olemassa ja kottikärryt ovat tarpeelliset roskien kuljettamiseen.

Voikukka! Niin kauniin keltainen kuin pieni aurinko vihreällä nurmikolla. Se on viheliäinen ja ovela levitessään kaikkialle. Sen vahvaa juuristoa on mahdoton nyhtää mullasta. Kohta se kukkii uudelleen. Kukan kuihtuessa sen valkoiset pumpulihahtuvat lentävät tuulen mukana ties minne. Taas on ensi keväänä paljon uusia voikukkia. Se on ruohonleikkaajan riesa.

Pihallamme ei harrasteta arkeologisia kaivauksia. Se on unohtunut kasvimaa, joka kasvaa sammalta ja rikkakasveja. Laatat reunustivat ennen niin tuottoisaa kasvimaata. Nyt ne pitää kaivaa pois ja unelmissa olisi istuttaa siihen joku hedelmäpuu.

Lämmin sää sai pioninnuput kasvamaan. Niissä näkyy jo punaista. Särkynytsydänkin kukkii jo. Olen siitä ylpeä. Löysin vihdoin sille paikan, missä se haluaa kasvaa. Monta paikkaa on kokeiltu. Viime kesänä kaivoin sen ylös ja pesin juuretkin. Nyt se näyttää hyvältä. Pieni ja hento se on vielä, mutta sillä on niin ihanaiset sydänkukkat. Toivon sille hyvää kasvukesää.

Viime kesänä kokeilin myös pientä lavaviljelyä ja istutin siihen mansikoita. Sain siitä jo mansikka maistiaiset. Talven jälkeen ne ovat vielä hengissä. Siistin, lisäsin multaa ja lannoitin. Kaikki hoiva annettu. Toiveissa saada vielä vähän isompi sato. Kenties innostun laajentamaan lavaviljelyäni.

Pihalla täytyy välillä pysähtyä seuraamaan lintujen elämää. Västäräkki pyydystää hyönteisiä pihalammen reunamilla. Yksi jos toinenkin kuskaa ruohotuppoa nokassaan pesän pehmikkeeksi. Täytyy pysähtyä kuuntelemaan. Olla hiljaa ja kuunnella lintujen laulua. Se kuulostaa siltä kuin olisin huilu – ja viulukonsertissa. Satakieli laulaa ylitse muiden. Aamulla aikaisin se aloittaa auringon kanssa kilpaa ja vielä illallakin sen ääni soi. Nyt on välikahvin aika. Maistuu pihatöiden lomassa taivaalliselta. Kahvia ja itse leivottua rahkaraparperipiirakkaa. Kyytipojaksi Aino vadelmasuklaajäätelöä. Voiko päivä kauniimpi ollakkaan?

Työnnän käteni muhevaan multaan kukkapenkissä. Huomaan siellä kastemadot työssään. Ne möyhivät ja muokkaavat multaa puolestani. Pikkuinen punainen, mustapilkkuinen leppäkerttu kipittää karkuun puutarhaharavaani. Annan sen mennä rauhassa omia polkujaan.

Viime kesän tuotoksia on myös maalaamani vanha pyörä. Istutin sen koriin siniviuhkan. Sain tietoa, että se olisi helppo hoitaa ja säänkestävä. Lupaavat myös runsasta kukintaa. Odottelen. Pyörän takaritsi odottaa vielä istutuksia. Mitähän siihen istuttaisi?

Saimme nauttia lämpöisestä toukokuun alusta ja ajateltiin kesän olevan täällä. Ilmassa on taas takatalven tuntua. Pionit, särkynytsydän ja mansikat saivat hallaharson yöpeitokseen. Ehditkö jo istuttaa kesäkukat? Perannat lähtivät lämmössa kasvamaan, että pelkään niiden saavan kylmää. Tulethan kesän lämpö pian takaisin!