• Reissuja/Matkoja

    Pitkäjärvi

    Eilinen oli tuulinen ja harmaa syyspäivä. Metsään teki mieli lähteä. Mihin? Lapakiston maasto tuntui tutulta ja päätimme lähteä sinne. Aurinko ei valaissut maisemaa, mutta ei sade myöskään haitannut metsässä kulkijaa. Polku kutsui kulkemaan eteenpäin. Päämäränä oli Pitkäjärven tulistelupaikka. Tuuli oli heitellyt polulle viimeisiä puidenlehtiä. Ne tuntuivat jalan alla liukkailta. Myös polun puunjuurakot olivat niljakkaita. Rohkeasti eteenpäin. Metsä on aina ihana. Mielenrauhan tyyssija Iloinen retkeilijä jäkälämetsikössä. Tuuli humisi jossain ylhäällä puiden latvuksissa. Ei ollut kylmä. Juuri sopiva ulkoilusää. Vielä on matkaa Pitkäjärvelle. Tänään meillä on mielessä vähän lyhyempi reitti. On aikaa pysähdellä ja nauttia metsän kauneudesta. Alamme olla Pitkävuoren huipulla. Pysähdymme mahtavien kalliomuodostelmien äärelle. Niitä on jääkausi joskus muovaillut nykyiseen muotoonsa.…

  • Reissuja/Matkoja

    Retki Soisalmensuolle

    Eilen Tiistai aamu näytti syksyisen usvaiselta. Äkkiä aurinko paisteli pilvien lomasta. Nyt onkin hyvä päivä taas pakata eväät reppuun ja lähteä ulos luontoon retkelle. Määränpäänä oli Soisalmensuo. Olemme etsineet uusia retkikohteita Niitä löytyykin jo Päijät – Hämeestä monia tutkimatomia retkipaikkoja. Metsässä oli upea ruska. Luonto oli kauneimmillaan ja värit hohtivat keltaisenaan. Mikäpäs tässä oli kulkea. Reitti oli helpohkoa. Nousua ja laskua oli kyllä. Tyypillistä Salpausselän harjumaiseman vaihtelua. . Saavuimme jo suon laitaan. Katso, miten kauniin väristä. Ruosteen keltainen suoheinä ja keltainen koivikko. Aurinko paistoi juuri sopivasti ja sai värit näyttämään upeilta. Vielä ei pitkospuita näkynyt. Vähän matkaa vielä. Kertoi kartta ja sitten olisimme suolla. Kaksi vanhaa puuta seisoo erillään. Kuitenkin…

  • Reissuja/Matkoja

    Lapakiston Kalliojärvi

    Eilen Syyskuu vaihtui Lokakuuksi. Nyt on vielä aikaa metsäretkille. Päätimme lähteä eri suunnasta Lapakiston Kalliojärvelle. Suunnitelma: Nastolan pikku kukkanenjärvi – Kalliojärvi – Seelammi. Alkutaival ei ollut mitenkään mielenkiintoista. Polku kulki pajukoiden keskellä hyvän matkaa, kunnes pääsimme metsäpolulle. Polku näytti kutsuvalta. Tuosta eteenpäin. Jäin ihmettelemään suurta puunjuurakkoa. Tässä on kasvannut mahtava puu. Mikä sen on kaatanut? Täytyi olla aika kova myrsky, että sen juurakko on nyt tuossa. Puun massiivinen runko oli kaatunut metsäänpäin. Opastaulun nuoli näyttää suunnan. Puihin on myös maalattu punaisia pyörylöitä oikeaa polkua osoittamaan. Mikä parasta? Siellä näkyy tulistelupaikan merkkikin. Vesi herahtaa kielelle, kun ajattelen nuotiomakkaraa ja jälkkärikahvia. Sitten eteenpäin. Ensinmäinen nousu mäelle. Vielä emme onneksi tiedä, mitä on…